Consti Oyj osavuosikatsaus 1.1.–31.3.2020

CONSTI OYJ OSAVUOSIKATSAUS 29.4.2020, KLO 8.30

Consti Oyj osavuosikatsaus 1.1.–31.3.2020

KANNATTAVUUS JA RAHAVIRTA PARANIVAT                  

1–3/2020 keskeiset tapahtumat (suluissa vertailuluvut 1–3/2019):

·Liikevaihto 59,0 (73,5) milj. euroa; muutos -19,7 %

·Käyttökate 1,3 (0,5) milj. euroa ja käyttökateprosentti 2,2 % (0,7 %)

·Liiketulos 0,5 (-0,4) milj. euroa ja liiketulosprosentti 0,8 % (-0,5 %)

·Tilauskanta 202,2 (237,8) milj. euroa; muutos -14,9 %

·Vapaa kassavirta 2,0 (-3,5) milj. euroa

·Osakekohtainen tulos 0,01 (-0,08) euroa

                                                

Ohjeistus konsernin näkymistä vuodelle 2020:

Yhtiö arvioi, että sen koko vuoden 2020 liiketulos paranee vuoteen 2019 verrattuna.

Toimitusjohtaja Esa Korkeelan kommentti

"Vuoden 2020 ensimmäisen vuosineljänneksen liikevaihtomme supistui 19,7 prosenttia vertailuvuodesta ja oli 59,0 miljoonaa euroa. Tammi-maaliskuun liikevaihto supistui odotetusti vahvaan vertailukauteen nähden.

Katsauskauden liiketuloksemme oli voitollinen ja parani edellisvuoteen verrattuna. Tammi-maaliskuun liiketuloksemme oli 0,5 (-0,4) miljoonaa euroa eli 0,8 (-0,5) prosenttia liikevaihdosta. Kannattavuus kehittyi pääosin positiivisesti vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Kaikki toimialat tekivät voitollisen tuloksen katsauskaudella. Parantuneen kannattavuuden sekä vapautuneen käyttöpääoman ansiosta myös katsauskauden rahavirtamme parani merkittävästi edellisvuoteen nähden.

Koronaviruspandemian (COVID-19) puhkeaminen ja sen hillitsemiseksi tehdyt toimenpiteet eivät vaikuttaneet markkinaympäristöömme merkittävästi ensimmäisen vuosineljänneksen aikana. Saimme katsauskauden aikana uusia tilauksia 62,1 (73,5) miljoonalla eurolla. Katsauskauden lopun tilauskantamme oli 202,2 miljoonaa euroa. Näin ollen ensimmäisen vuosineljänneksen lopun tilauskantamme jäi 14,9 prosenttia vertailukautta matalammaksi, mutta kasvoi 8,8 prosenttia edellisen tilikauden lopun tilauskantaan verrattuna.

Liiketoimintaympäristömme epävarmuus on kasvanut koronaviruspandemian seurauksena, mutta vaikutus yhtiöön on ollut toistaiseksi rajallinen. Olemme onnistuneet pitämään työmaamme käynnissä kaikilla toiminta-alueillamme. Katsauskauden aikana ryhdyimme lukuisiin toimenpiteisiin suojellaksemme henkilöstömme, asiakkaidemme ja yhteistyökumppaneidemme terveyttä sekä varmistaaksemme työmaidemme etenemisen ja asiakkaidemme projektien häiriöttömän toteutuksen. Katsauskauden jälkeen olemme neuvotelleet aktiivisesti ja päässeet sopimuksiin uusista, kuluvana vuonna toteutettavista korjaushankkeista. Toisaalta joitakin neuvotteluvaiheessa olleita projekteja on peruttu ja muutamien sopimusvaiheessa olleiden hankkeiden aloituksia on siirretty eteenpäin.

Koronaviruspandemian merkittävimmät lyhyen aikavälin epävarmuudet liittyvät yhtäältä käynnissä olevan työkantamme toteutusedellytyksiin sekä toisaalta lyhyen aikavälin kysyntänäkymiin. Työkantamme toteutuksen epävarmuudet liittyvät henkilöstön saatavuuteen, mahdollisiin sairaustapauksiin, materiaalien saatavuuteen sekä viranomaismääräyksiin. Lyhyen aikavälin kysyntänäkymiin luo epävarmuutta joidenkin neuvotteluvaiheessa olevien hankkeiden mahdollinen siirtyminen eteenpäin sekä päätöksenteon mahdollinen lykkääntyminen. Pidemmällä aikavälillä korjausrakentamisen kysyntänäkymiin vaikuttaa koronaviruspandemian ja sen hillitsemiseksi tehtävien toimenpiteiden kesto sekä yleisen taloustilanteen toipumisen vauhti.

Kuluvan vuoden ohjeistuksemme pysyy ennallaan. Vuoden 2020 suorituskykyämme tukevat edellisvuonna toteuttamamme organisaatiouudistus ja käänneohjelma, liiketoimintamme kustannusten skaalautuvuus volyymimuutoksiin nähden sekä tilauskantamme parantunut laatu. Ohjeistuksen toteutuminen edellyttää kuitenkin, että työmaamme pysyvät käynnissä jatkossakin ja pääsemme edistämään tilauskannassamme olevia hankkeita suunnitellusti loppuvuoden aikana.”

Toimintaympäristö

Koronaviruspandemia (COVID-19)

Koronaviruspandemian (COVID-19) puhkeamisella ja sen hillitsemiseksi tehtävillä toimenpiteillä on vaikutusta Suomen korjausrakentamisen markkinoihin, mutta kriisin vakavimpien seurausten odotetaan näkyvän viiveellä. Rakennusteollisuus RT:n huhtikuussa tekemän kyselyn mukaan työt rakennusteollisuudessa ovat jatkuneet koronaviruspandemiasta ja siihen liittyvistä rajoituksista huolimatta toistaiseksi melko normaalisti. Kyselyn mukaan tuotannon hidastumista ja suunniteltujen hankkeiden lykkääntymistä pidetään kuitenkin vähintään melko todennäköisenä.

Lyhyen aikavälin kysyntänäkymät ovat heikentyneet nopeimmin asuintalojen korjausmarkkinassa. Taloyhtiökorjausten kasvuajurit ovat ennallaan, mutta joidenkin taloyhtiöiden päätöksenteko on lykkääntynyt, minkä lisäksi valtioneuvoston toteuttamat rajoitukset koronaviruspandemian hillitsemiseksi vaikuttavat joidenkin asuinrakennusten korjaushankkeiden toteutukseen. Kiinteistöliiton kevään 2020 korjausrakentamisbarometrin mukaan koronakriisi tulee vähentämään taloyhtiöiden korjausrakentamista. Barometriin vastanneista 33 prosenttia arvioi taloyhtiönsä korjausrakentamisen supistuvan kuluvana vuonna, kun taas 27 prosenttia odottaa korjaamisen kasvavan yhtiössään viime vuoteen verrattuna. Kuitenkin edelleen peräti 76 prosenttia vastaajista arvioi, että vireillä olevat korjaukset toteutuvat vallitsevasta taloustilanteesta huolimatta vuoden 2020 aikana.

Korjausrakentamisen markkina yleisesti

Korjausrakentaminen on tarvelähtöistä, ja sen tasaista kasvua ylläpitävät rakennuskannan ikä ja maailmanlaajuiset megatrendit. Yleinen taloudellinen tilanne vaikuttaa korjausrakentamiseen ja kiinteistöteknisiin palveluihin selkeästi vähemmän kuin uudisrakentamiseen.

Ammattimaisen korjausrakentamisen määrä on kasvanut Suomessa viimeiset 20 vuotta lähes yhtäjaksoisesti ja ylittänyt parhaimmillaan uudisrakentamisen arvon. Vuonna 2019 korjausrakentamisen osuuden kaikesta talonrakentamisesta arvioidaan olleen noin 48 prosenttia. Sekä korjausrakentaminen että uudisrakentaminen ovat viime vuosina keskittyneet suuriin kaupunkeihin. Talouskasvun heikentyessä uudisrakentamisen odotetaan keskittyvän entistä voimakkaammin kasvukeskuksiin.

Ammattimaisen korjausrakentamisen arvo vuonna 2019 oli hieman yli 13 miljardia euroa, josta asuinrakennusten osuus oli 8 miljardia. Valtaosa korjauksista kohdistui kerros- ja rivitaloihin. Korjaustarvetta kasvattaa Suomen rakennuskannan ikä. Asuinrakentaminen oli Suomessa kiivaimmillaan 1970-luvulla, ja tuon ajan rakennusten talotekniikka, julkisivut ja rakenteet vaativat nyt perusteellisia korjauksia. Nopeimmin korjausrakentamisessa ovat lisääntyneet käyttövesi- ja viemärikorjaukset. Taloteknisten korjausten osuus on ollut viime vuosina lähes puolet kaikista asunto-osakeyhtiöiden korjauksista, ja niistä noin kolme neljäsosaa on vesi- ja viemärikorjauksia. Toiseksi suurin korjauskohde on ulkopinnat ja rakenteet, joiden osuus on lähes 40 prosenttia.  

Korjausrakentamisen tarvetta ylläpitää 1970-luvun suuren asuinrakennuskannan lisäksi liike- ja toimistorakentamisen korjaustarpeiden kasvu. Liike- ja toimistorakentaminen oli Suomessa erityisen vilkasta 1980-luvulla. Myös 1990- ja 2000-luvun alkuvuosina liike- ja toimistorakentaminen oli suhteellisesti vilkkaampaa kuin asuinrakentaminen, eivätkä esimerkiksi liike- ja palvelukiinteistöt välttämättä vastaa tämän ajan tarpeita.

Korjausrakentamisen tarvetta lisäävät myös monet megatrendeiksi luokitellut ilmiöt kuten väestön ikääntyminen, kaupungistuminen ja ilmastonmuutos. Esimerkiksi rakennusten energiatehokkuusdirektiivin tavoitteena on vähentää hiilidioksidipäästöjä parantamalla rakennusten energiatehokkuutta erityisesti peruskorjauksilla ja älykkäällä talotekniikalla. Direktiivin mukaan EU:n jäsenmaiden tulee laatia pitkän aikavälin peruskorjausstrategia rakennuskannan muuttamiseksi erittäin energiatehokkaaksi ja vähähiiliseksi vuoteen 2050 mennessä. Osa säädöksistä koskee jo vuotta 2020. Talotekniikan kuten ilmanvaihdon ja erilaisten turvallisuusjärjestelmien merkitys kasvaa myös asumismukavuutta lisäävänä tekijänä. 

Kaupungistumisen myötä sekä uudis- että korjausrakentaminen keskittyvät yhä enemmän suuriin kaupunkeihin, sillä muuttotappiopaikkakunnilla rakennusten peruskorjaus ei aina ole taloudellisesti kannattavaa. Kaupungistuminen lisää myös täydennysrakentamista sekä kasvukeskusten keskusta-alueilla että lähiöissä. Käyttötarkoitusmuutoksilla korjataan esimerkiksi toimistorakennuksia asunnoiksi.

Näkymät vuodelle 2020

Koronaviruspandemian (COVID-19) puhkeamisella ja sen hillitsemiseksi tehtävillä toimenpiteillä on vaikutusta Suomen korjausrakentamisen markkinoihin, mutta kriisin vakavimpien seurausten odotetaan näkyvän viiveellä. Lyhyen aikavälin kysyntänäkymät ovat heikentyneet nopeimmin asuintalojen korjausmarkkinassa. Taloyhtiökorjausten kasvuajurit ovat ennallaan, mutta joidenkin taloyhtiöiden päätöksenteko on lykkääntynyt, minkä lisäksi valtioneuvoston toteuttamat rajoitukset koronaviruspandemian hillitsemiseksi vaikuttavat joidenkin asuinrakennusten korjaushankkeiden toteutukseen.

Constin liiketoimintaympäristön epävarmuus on kasvanut koronaviruspandemian seurauksena, mutta vaikutus yhtiöön on ollut toistaiseksi rajallinen. Koronaviruspandemian merkittävimmät lyhyen aikavälin epävarmuudet liittyvät yhtäältä käynnissä olevan työkannan toteutusedellytyksiin sekä toisaalta lyhyen aikavälin kysyntänäkymiin. Constin työkannan toteutuksen epävarmuudet liittyvät henkilöstön saatavuuteen, mahdollisiin sairaustapauksiin, materiaalien saatavuuteen sekä viranomaismääräyksiin. Lyhyen aikavälin kysyntänäkymiin luo epävarmuutta joidenkin neuvotteluvaiheessa olevien hankkeiden mahdollinen siirtyminen eteenpäin sekä päätöksenteon mahdollinen lykkääntyminen. Pidemmällä aikavälillä korjausrakentamisen kysyntänäkymiin vaikuttaa koronaviruspandemian ja sen hillitsemiseksi tehtävien toimenpiteiden kesto sekä yleisen taloustilanteen toipumisen vauhti.

Ohjeistus vuodelle 2020 pysyy ennallaan. Vuoden 2020 suorituskykyä tukevat edellisvuonna toteutettu organisaatiouudistus ja käänneohjelma, liiketoiminnan kustannusten skaalautuvuus volyymimuutoksiin nähden sekä tilauskannan parantunut laatu. Ohjeistuksen toteutuminen edellyttää kuitenkin, että työmaat pysyvät käynnissä jatkossakin ja tilauskannassa olevia hankkeita pystytään edistämään suunnitellusti loppuvuoden 2020 aikana.

Tiedotustilaisuus

Microsoft Teams –kokous analyytikoille, salkunhoitajille ja tiedotusvälineiden edustajille järjestetään 29.4.2020 klo 10.00. Kokousta isännöivät toimitusjohtaja Esa Korkeela ja talousjohtaja Joni Sorsanen.

Kokoukseen osallistuvia analyytikkoja, salkunhoitajia ja tiedotusvälineiden edustajia pyydetään ilmoittautumaan kokoukseen tiistaihin 28.4.2020 klo 12.00 mennessä sähköpostitse osoitteeseen . Linkki Teams –kokoukseen lähetetään ilmoittautuneille osallistujille tiistai-iltapäivän 28.4.2020 aikana.

Taloudellinen tiedottaminen vuonna 2020

Puolivuosikatsaus 1-6/2020 julkaistaan 24.7.2020

Osavuosikatsaus 1-9/2020 julkaistaan 28.10.2020

CONSTI OYJ

Lisätietoja:

Esa Korkeela, toimitusjohtaja, Consti Oyj, puh. 8

Joni Sorsanen, talousjohtaja, Consti Oyj, puh. 5

Jakelu:

Nasdaq Helsinki Oy

Keskeiset tiedotusvälineet

Consti on yksi Suomen johtavia korjausrakentamiseen ja taloteknisiin palveluihin keskittyneitä yhtiöitä. Consti tarjoaa kattavasti korjausrakentamisen ja talotekniikan palveluita taloyhtiöille, yrityksille ja sijoittajille sekä julkiselle sektorille Suomen kasvukeskuksissa. Yhtiöllä on neljä toimialaa: Taloyhtiöt, Yritykset, Julkiset ja Talotekniikka. Vuonna 2019 Consti-konsernin liikevaihto oli 315 miljoonaa euroa, ja se työllistää noin 1000 korjausrakentamisen ja talotekniikan ammattilaista.

Consti Oyj on listattu Nasdaq Helsinki Oy:n pörssilistalla, ja sen kaupankäyntitunnus on CONSTI.

Liite