Yli puolet nuorista aikuisista huolissaan uuden hallitusohjelman vaikutuksista omaan talouteen ja elämään
Aktia Pankki Oyj
Lehdistötiedote
29.6.2023 klo. 15.00
Aktia pankin tekemän tutkimuksen mukaan hallitusneuvotteluiden aikaan käyty keskustelu on lisännyt 18–30-vuotiaiden huolta omasta taloudesta. Yli puolet pelkää sen perusteella tulevan hallitusohjelman heikentävän omaa taloudellista tilannettaan pitkällä aikavälillä ja lähes puolet lyhyellä aikavälillä. Täysin vastakkaista mieltä asiasta on vain noin joka kymmenes nuori aikuinen.
Esimerkiksi työeläkkeiden korotusten leikkaaminen ei saa juurikaan kannustusta nuorilta aikuisilta, vaikka vaikutus vastaajien omaan elämään näkyisi vasta vuosikymmenien päästä. Hyvätuloisistakin, yli 75 000 euroa vuodessa ansaitsevista, on korotusten leikkaamisen kannalla vain noin joka viides ja alle 50 000 euroa ansaitsevista puolet vastustaa korotusten jäädyttämistä.
Verokorotusten kohdentaminen jakaa mielipiteet, sillä kolmannes (34 %) nostaisi ennemmin alkoholijuomien, tupakan, polttoaineiden ja sähkön verotusta kuin ansiotuloverotustaan. Vain hieman pienempi määrä (31 %) nostaisi ennemmin ansiotuloverotustaan ja loput eivät osaa sanoa kumpaa kannattaisivat. Yhteiskunnallisesta sosiaalisesta turvasta halutaankin selkeästi pitää kiinni, sillä ilmastotoimista ja luonnonsuojelusta leikkaisi enemmin yli puolet useampi kuin sosiaaliturvasta.
"Vastausten mukaan nuorista aikuisista 54 prosenttia ahdistaa oma taloustilanne tällä hetkellä, ja nyt kun puhutaan paljon julkisista säästöistä ja sopeuttamisesta, niin huoli näyttäisi kasvavan. Pankin näkökulmasta kuitenkin vielä huolestuttavampaa on se, että lähes kaksi kolmasosaa kertoo suunnittelevansa talouttaan vain kuluvan kuukauden eteenpäin. Sen suhteen uuden hallitusohjelman tahtotila siitä, että suomalaiset olisivat maailman talousosaavin kansa, on erittäin kunnianhimoinen, mutta kannatettava ajatus", Aktian pankkitoiminnan johtaja Anssi Huhta sanoo.
Ristiriita ajatusten, toiveiden ja tekojen välillä näkyy
Inflaation ja pinnalla olevan poliittisen puheen rinnalla huolta nuorille aiheuttaa muuttuva työmarkkina. Talouttaan muutoksen vuoksi kertoo suunnittelevansa 39 prosenttia vastaajista, ja ensisijaiseksi syyksi sen ilmoittaa 12 prosenttia. Harvempi kertoo talouden suunnittelun ensisijaiseksi motivaattoriksi esimerkiksi perheen perustamisen (8 %).
Selkeästi eniten nuoria aikuisia näyttää motivoivan haave kasvavasta taloudellisesta riippumattomuudesta, sillä peräti 61 prosenttia kertoo sen olevan kolmen tärkeimmän syyn joukossa suunnitella omaa talouttaan.
"Kaikki syyt suunnitella omaa taloutta ovat arvokkaita, mutta kuukauden suunnittelusyklillä taloudellinen riippumattomuus ei ikävä kyllä kasva. Suurin ristiriita näyttäisikin olevan toivon, uskon ja tekojen välillä. Selkeä enemmistö uskoo pystyvänsä vaikuttamaan omaan taloustilanteensa merkittävästi ja sen paranevan seuraavan vuoden aikana. Yli kaksi kolmasosaa kertoo myös olevansa kiinnostunut sijoittamisesta ja säästämisestä, ja silti vain 15 prosenttia suunnittelee talouttaan edes vuoden eteenpäin ja vain viisi prosenttia kymmenen vuotta tai sitä pidempään", Huhta pohtii.
Hänen mukaansa nuorten ajatukset tulolähteistä ovat myös melko konservatiivisia, sillä kaikista tuloista 72 prosenttia uskotaan muodostuvan tulevaisuudessakin palkasta.
"Sijoittamisesta ajatellaan muodostuvan vain yhdeksän prosenttia mielekkääseen elämään tarvittavista tuloista, ja yrittäjyys näyttää olevan vielä pienemmässä suosiossa. Toisaalta mielekkääseen elämään tarvittava tulotasokin mielletään suhteellisen maltilliseksi, sillä puolet vastaajista asettaa toiveensa suurin piirtein suomalaisten mediaanipalkan tasolle."
Tutkimuksen mukaan nuorten aikuisten suurin yksittäinen este talouden suunnittelulle on se, etteivät rahat riitä kuun loppuun. Muita syitä ovat tyytyväisyys nykyiseen tilanteeseen, osalla vastaajista joku muu hoitaa talouden suunnittelua ja osa kokee, ettei heillä ole tarpeeksi talousosaamista.
"Nuorilta vaaditaan kykyä sopeutua yhteiskunnan ja työelämän muutoksiin ja ottaa enemmän vastuuta tulevaisuudestaan. Silti vain alle puolet tutkituista kokee saaneensa kotoa hyvän talouskasvatuksen. Tutkimus auttaa meitä ymmärtämään, millaista neuvonantoa ja opastusta nuoret kaipaavat ja millaisia palveluita me voimme tarjota, jotta nuorilla olisi paremmat edellytykset rakentaa tulevaisuuttaan”, Aktian asiakastyytyväisyydestä vastaava johtaja Malin Ahlström sanoo.
• Tutkimuksen tilasi Aktia Pankki
• Tutkimus toteutettiin Bilendi Oy:n ylläpitämässä M3 Panelissa
• Tiedonkeruuaika: 9-20.6.2023
• Kohderyhmä: 18–30 –vuotiaat suomalaiset
• Vastaajamäärä: Yhteensä 1000 vastaajaa
• Otanta: Kansallisesti edustava sukupuolen, iän ja asuinalueen mukaan
Lisätietoja:
Anssi Huhta, johtaja, pankkitoiminta, puh. 050 342 3125, anssi.huhta(at)aktia.fi
Malin Ahlström, asiakastyytyväisyydestä vastaava johtaja, 045 126 2337, malin.ahlstrom(at)aktia.fi
Aktia on suomalainen varainhoitaja, pankki ja henkivakuuttaja, joka on luonut vaurautta ja hyvinvointia sukupolvelta toiselle jo 200 vuoden ajan. Palvelemme asiakkaitamme digitaalisten kanavien kautta kaikkialla ja kasvokkain toimipisteissämme pääkaupunkiseudulla sekä Turun, Tampereen, Vaasan ja Oulun seuduilla. Palkitun varainhoitomme rahastoja myydään myös kansainvälisesti. Työllistämme noin 900 henkilöä eri puolella Suomea. Aktian hallinnoitavat asiakasvarat (AuM) 31.12.2022 olivat 13,5 miljardia euroa ja taseen arvo 12,4 miljardia euroa. Aktian osake noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:ssä (AKTIA). aktia.com.
