Consti Oyj osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2020

CONSTI OYJ OSAVUOSIKATSAUS 28.10.2020, KLO 8.30                                                          

Consti Oyj osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2020                                                               

KANNATTAVUUS JA RAHAVIRTA PARANIVAT

7–9/2020 keskeiset tapahtumat (suluissa vertailuluvut 7–9/2019):

·Liikevaihto 68,2 (81,8) milj. euroa; muutos -16,7 %

·Käyttökate 3,2 (3,0) milj. euroa ja käyttökateprosentti 4,8 % (3,6 %)

·Liikevoitto 2,5 (2,1) milj. euroa ja liikevoittoprosentti 3,6 % (2,6 %)

·Tilauskanta 189,4 (206,4) milj. euroa; muutos -8,2 %

·Vapaa kassavirta 4,6 (-0,4) milj. euroa

·Osakekohtainen tulos 0,21 (0,17) euroa

1–9/2020 keskeiset tapahtumat (suluissa vertailuluvut 1–9/2019):

·Liikevaihto 196,5 (236,5) milj. euroa; muutos -16,9 %

·Käyttökate 7,7 (4,5) milj. euroa ja käyttökateprosentti 3,9 % (1,9 %)

·Liikevoitto 5,3 (1,8) milj. euroa ja liikevoittoprosentti 2,7 % (0,8 %)

·Vapaa kassavirta 14,7 (-1,1) milj. euroa

·Osakekohtainen tulos 0,43 (0,06) euroa

                               

Ohjeistus konsernin näkymistä vuodelle 2020:

Yhtiö arvioi, että sen koko vuoden 2020 liiketulos paranee vuoteen 2019 verrattuna.

Toimitusjohtaja Esa Korkeelan kommentti

”Constin vakaa kehitys jatkui kolmannella vuosineljänneksellä. Heinä-syyskuun liikevaihtomme oli 68,2 (81,8) miljoonaa euroa. Liikevaihto supistui 16,7 prosenttia vertailukauteen nähden. Kolmannen neljänneksen liiketuloksemme oli 2,5 (2,1) miljoonaa euroa eli 3,6 (2,6) prosenttia liikevaihdosta. Sekä absoluuttinen että suhteellinen kannattavuutemme jatkoi paranemistaan. Kannattavuus kehittyi pääosin odotustemme mukaisesti ja kaikki toimialamme tekivät voitollisen tuloksen katsauskaudella. 

Parantuneen kannattavuuden sekä vapautuneen käyttöpääoman ansiosta katsauskauden rahavirtamme parani merkittävästi edellisvuoteen nähden. Heinä-syyskuun vapaa kassavirtamme oli 4,6 (-0,4) miljoonaa euroa. Positiivisen kannattavuus- ja rahavirtakehityksen myötä myös tase- ja likviditeettiasemamme jatkoivat vahvistumistaan.

Koronaviruspandemian (COVID-19) kasvattama epävarmuus heijastui katsauskaudella sekä liikevaihdon että saatujen tilausten kehitykseen. Saimme heinä-syyskuun aikana uusia tilauksia 31,0 (37,0) miljoonalla eurolla. Katsauskauden lopun tilauskantamme laski 189,4 (206,4) miljoonaan euroon. Näin ollen kolmannen vuosineljänneksen lopun tilauskantamme jäi 8,2 prosenttia vertailukautta matalammaksi.

Kuten arvioimme puolivuosikatsauksessamme, koronakriisin seurauksena osa suunnitelluista korjaushankkeista siirtyy eteenpäin. Taloyhtiömarkkinassa hankkeiden siirtymiseen on vaikuttanut päätöksenteon lykkääntyminen. Toimitilojen korjaus- ja muutostöissä kysyntä on heikentynyt erityisesti toimialoilla, jotka ovat kärsineet koronasta eniten. Katsauskauden jälkeen pandemia on valitettavasti kiihtynyt luoden edelleen epävarmuutta korjausrakentamisen lyhyen aikavälin kysyntänäkymiin. Pidemmällä aikavälillä korjausrakentamisen kysyntänäkymiin vaikuttaa koronakriisin sekä yleisen taloustilanteen kehittyminen.

Katsauskaudella saimme varmistettua työmaidemme etenemisen ja asiakkaidemme projektien häiriöttömän toteutuksen. Lisäksi tärkeä prioriteettimme oli suojella henkilöstömme, asiakkaidemme ja yhteistyökumppaneidemme terveyttä. Katsauskaudella käynnistimme myös työn strategiamme uudistamiseksi. Uskomme, että edellisvuonna toteuttamamme organisaatiouudistus ja käänneohjelma antavat meille hyvän perustan, jonka päälle tulemme luomaan entistä vahvemman Constin. Kerromme uudesta strategiastamme lisää ensi vuoden alussa.

Toistamme ohjeistuksemme konsernin näkymistä vuodelle 2020. Koronaviruspandemia vaikuttaa negatiivisesti liikevaihtoomme, mutta odotan tuloksentekokykymme pysyvän vakaalla tasolla myös vuoden viimeisellä neljänneksellä.”

Toimintaympäristö

Rakentamisen markkina 2020-21

Valtiovarainministeriön johtama rakennusalan suhdanneryhmä arvioi rakentamisen suhdanteiden kehittymistä syyskuussa ilmestyneessä Rakentaminen 2020–2021 -raportissaan. Suhdanneryhmän mukaan koronaepidemia on vaikuttanut rakentamiseen odotettua vähemmän, mutta käyttöön otetut koronarajoitukset ovat heikentäneet enemmän korjausrakentamista kuin uudistuotantoa. Raportin mukaan korjausrakentaminen supistui alkuvuoden aikana. Rakentamisen tuotannon kokonaisuutena sen sijaan arvioidaan kasvaneen ensimmäisellä vuosipuoliskolla.

Suhdanneryhmän mukaan rakennusalan odotukset tulevasta syksystä ja talvesta 2020 ovat kuitenkin heikot. Uudistalorakentamisen näkymät ovat huonot kysynnän vähenemisen vuoksi, mikä on näkynyt myös voimakkaana rakennuslupamäärien vähenemisenä. Rakentamisen tuotannon määrän arvioidaan jäävän kuluvana vuonna lähelle viime vuoden tasoa, sillä heikoista näkymistä huolimatta tuotannon määrä kasvoi vielä ensimmäisen vuosipuoliskon aikana. Rakentamisen tuotannon arvioidaan vähenevän kolmesta viiteen prosenttiin vuonna 2021.

Suhdanneryhmän mukaan korjausrakentamisen näkymät vuosille 2020 ja 2021 ovat uudistalonrakentamista positiivisemmat. Kasvun ennakoidaan jatkuvan 0,4 prosentin tasolla vuonna 2020 ja 1,3 prosentin tasolla vuonna 2021. Korjaaminen jatkuu, sillä korjaustarpeita on edelleen paljon asuntokannan ikärakenteesta johtuen. Korjaaminen kasvaa myös lisä- ja täydennysrakentamisen yleistyessä. Uudisrakentamisen väheneminen lisää yritysten mielenkiintoa ammattimaiseen korjausrakentamiseen.

Rakennusalan suhdanneryhmän mukaan koronakriisi vaikuttaa korjauskysyntään osin positiivisesti ja osin negatiivisesti, mutta kokonaisvaikutus on negatiivinen. Taloyhtiökorjausten kasvuajurit ovat ennallaan, mutta joidenkin taloyhtiöiden päätöksenteko ja korjaushankkeiden suunnittelu on koronakriisin seurauksena lykkääntynyt. Kiinteistöliiton elokuisesta erilliskyselystä käy ilmi, että koronapandemian takia isoista taloyhtiöistä noin 20 prosenttia mainitsi korjaushankkeen päätöksenteon viivästyneen ja noin 15 prosenttia mainitsi korjaushankkeen suunnittelun viivästyneen. Koronakriisin heikentämä toimitilakysyntä, toimitilojen ylitarjonta sekä vähentynyt kiinteistökauppa jarruttavat toimitilakorjausten kasvua.

Korjausrakentamisen markkina yleisesti

Korjausrakentaminen on tarvelähtöistä, ja sen tasaista kasvua ylläpitävät rakennuskannan ikä ja maailmanlaajuiset megatrendit. Yleinen taloudellinen tilanne vaikuttaa korjausrakentamiseen ja kiinteistöteknisiin palveluihin selkeästi vähemmän kuin uudisrakentamiseen.

Ammattimaisen korjausrakentamisen määrä on kasvanut Suomessa viimeiset 20 vuotta lähes yhtäjaksoisesti ja ylittänyt parhaimmillaan uudisrakentamisen arvon. Vuonna 2019 korjausrakentamisen osuuden kaikesta talonrakentamisesta arvioidaan olleen noin 47 prosenttia. Sekä korjausrakentaminen että uudisrakentaminen ovat viime vuosina keskittyneet suuriin kaupunkeihin. Talouskasvun heikentyessä uudisrakentamisen odotetaan keskittyvän entistä voimakkaammin kasvukeskuksiin.

Ammattimaisen korjausrakentamisen arvo vuonna 2019 oli noin 13,8 miljardia euroa, josta asuinrakennusten osuus oli noin 8,3 miljardia. Valtaosa korjauksista kohdistui kerros- ja rivitaloihin. Korjaustarvetta kasvattaa Suomen rakennuskannan ikä. Asuinrakentaminen oli Suomessa kiivaimmillaan 1970-luvulla, ja tuon ajan rakennusten talotekniikka, julkisivut ja rakenteet vaativat nyt perusteellisia korjauksia.

Korjausrakentamisen tarvetta ylläpitää 1970-luvun suuren asuinrakennuskannan lisäksi liike- ja toimistorakentamisen korjaustarpeiden kasvu. Liike- ja toimistorakentaminen oli Suomessa erityisen vilkasta 1980-luvulla. Myös 1990- ja 2000-luvun alkuvuosina liike- ja toimistorakentaminen oli suhteellisesti vilkkaampaa kuin asuinrakentaminen, eivätkä esimerkiksi liike- ja palvelukiinteistöt välttämättä vastaa tämän ajan tarpeita.

Korjausrakentamisen tarvetta lisäävät myös monet megatrendeiksi luokitellut ilmiöt kuten väestön ikääntyminen, kaupungistuminen ja ilmastonmuutos. Esimerkiksi rakennusten energiatehokkuusdirektiivin tavoitteena on vähentää hiilidioksidipäästöjä parantamalla rakennusten energiatehokkuutta erityisesti peruskorjauksilla ja älykkäällä talotekniikalla. Direktiivin mukaan EU:n jäsenmaiden tulee laatia pitkän aikavälin peruskorjausstrategia rakennuskannan muuttamiseksi erittäin energiatehokkaaksi ja vähähiiliseksi vuoteen 2050 mennessä. Osa säädöksistä koskee jo vuotta 2020. Talotekniikan kuten ilmanvaihdon ja erilaisten turvallisuusjärjestelmien merkitys kasvaa myös asumismukavuutta lisäävänä tekijänä.

Kaupungistumisen myötä sekä uudis- että korjausrakentaminen keskittyvät yhä enemmän suuriin kaupunkeihin, sillä muuttotappiopaikkakunnilla rakennusten peruskorjaus ei aina ole taloudellisesti kannattavaa. Kaupungistuminen lisää myös täydennysrakentamista sekä kasvukeskusten keskusta-alueilla että lähiöissä. Käyttötarkoitusmuutoksilla korjataan esimerkiksi toimistorakennuksia asunnoiksi.

Näkymät vuodelle 2020

Koronaviruspandemian (COVID-19) kasvattama epävarmuus on heijastunut Constin liikevaihdon ja saatujen tilausten kehitykseen. Koronakriisin seurauksena osa suunnitelluista korjaushankkeista siirtyy eteenpäin. Taloyhtiömarkkinassa hankkeiden siirtymiseen on vaikuttanut päätöksenteon lykkääntyminen. Toimitilojen korjaus- ja muutostöissä kysyntä on heikentynyt erityisesti toimialoilla, jotka ovat kärsineet koronasta eniten. Katsauskauden jälkeen pandemia on valitettavasti kiihtynyt luoden edelleen epävarmuutta korjausrakentamisen lyhyen aikavälin kysyntänäkymiin.

Ohjeistus konsernin näkymistä vuodelle 2020 pysyy ennallaan. Koronaviruspandemia vaikuttaa negatiivisesti vuoden 2020 liikevaihtoon, mutta tuloksentekokyvyn odotetaan pysyvän vakaalla tasolla myös vuoden viimeisellä neljänneksellä.

Yhtiö arvioi, että sen koko vuoden 2020 liiketulos paranee vuoteen 2019 verrattuna.

Tiedotustilaisuus

Microsoft Teams –kokous analyytikoille, salkunhoitajille ja tiedotusvälineiden edustajille järjestetään 28.10.2020 klo 10.00. Kokousta isännöivät toimitusjohtaja Esa Korkeela ja talousjohtaja Joni Sorsanen.

Taloudellinen tiedottaminen vuonna 2021

Consti Oyj:n tilinpäätöstiedote vuodelta 2020 julkaistaan 5.2.2021.

Vuosikertomuksen sähköinen versio, joka sisältää täydellisen tilinpäätöksen vuodelta 2020 ilmestyy viikolla 11/2021.

Consti Oyj:n vuoden 2020 varsinainen yhtiökokous on suunniteltu pidettäväksi keskiviikkona 7.4.2021 Helsingissä.

Vuoden 2021 aikana Consti julkaisee kolme osavuosikatsausta:

• Osavuosikatsaus 1-3/2021 julkaistaan 30.4.2021
• Puolivuosikatsaus 1-6/2021 julkaistaan 23.7.2021
• Osavuosikatsaus 1-9/2021 julkaistaan 27.10.2021

CONSTI OYJ

Lisätietoja:

Esa Korkeela, Toimitusjohtaja, Consti Oyj, Puh. 8

Joni Sorsanen, Talousjohtaja, Consti Oyj, Puh. +358 50 443 3045

Jakelu:

Nasdaq Helsinki Oy

Keskeiset tiedotusvälineet

Consti on yksi Suomen johtavia korjausrakentamiseen ja taloteknisiin palveluihin keskittyneitä yhtiöitä. Consti tarjoaa kattavasti korjausrakentamisen ja talotekniikan palveluita taloyhtiöille, yrityksille ja sijoittajille sekä julkiselle sektorille Suomen kasvukeskuksissa. Yhtiöllä on neljä toimialaa: Taloyhtiöt, Yritykset, Julkiset ja Talotekniikka. Vuonna 2019 Consti-konsernin liikevaihto oli 315 miljoonaa euroa, ja se työllistää noin 1000 korjausrakentamisen ja talotekniikan ammattilaista.

Consti Oyj on listattu Nasdaq Helsinki Oy:n pörssilistalla, ja sen kaupankäyntitunnus on CONSTI.

Liite