Consti Yhtiöt Oyj tilinpäätöstiedote 1.1.–31.12.2019

CONSTI YHTIÖT OYJ TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 7.2.2020, KLO 8.30                                                           

Consti Yhtiöt Oyj tilinpäätöstiedote 1.1.–31.12.2019

KANNATTAVUUS JA RAHAVIRTA PARANIVAT      

10–12/2019 keskeiset tapahtumat (suluissa vertailuluvut 10–12/2018):

·Liikevaihto 78,3 (96,8) milj. euroa; muutos -19,1 %

·Käyttökate 3,6 (-1,7) milj. euroa ja käyttökateprosentti 4,7 % (-1,8 %)

·Liiketulos 2,8 (-2,2) milj. euroa ja liiketulosprosentti 3,6 % (-2,2 %)

·Tilauskanta 185,8 (225,1) milj. euroa, muutos -17,4 %

·Vapaa kassavirta 5,1 (1,9) milj. euroa

·Osakekohtainen tulos 0,25 (-0,25) euroa

1–12/2019 keskeiset tapahtumat (suluissa vertailuluvut 1–12/2018):

·Liikevaihto 314,8 (315,8) milj. euroa; muutos -0,3 %

·Käyttökate 8,1 (-0,5) milj. euroa ja käyttökateprosentti 2,6 % (-0,1 %)

·Liiketulos 4,6 (-2,1) milj. euroa ja liiketulosprosentti 1,5 % (-0,7 %)

·Vapaa kassavirta 4,0 (-7,1) milj. euroa

·Osakekohtainen tulos 0,30 (-0,30) euroa

·Hallitus esittää, että osinkoa maksetaan 0,16 euroa osakkeelta

                      

Ohjeistus konsernin näkymistä vuodelle 2020:

Yhtiö arvioi, että sen koko vuoden 2020 liiketulos paranee vuoteen 2019 verrattuna.

Toimitusjohtaja Esa Korkeelan kommentti

"Vuoden 2019 liikevaihtomme oli 314,8 miljoonaa euroa päätyen lähes edellisvuoden tasolle. Viimeisen vuosineljänneksen liikevaihtomme supistui odotetusti vahvaan vertailukauteen nähden.

Tilikauden liiketuloksemme parani kvartaaleittain loppuvuotta kohden ja oli selkeästi vertailukautta parempi. Loka-joulukuun liiketuloksemme oli 2,8 (-2,2) miljoonaa euroa eli 3,6 (-2,2) prosenttia liikevaihdosta. Koko vuoden 2019 liiketuloksemme oli 4,6 (-2,1) miljoonaa euroa eli 1,5 (-0,7) prosenttia liikevaihdosta. Kaikki toimialamme tekivät voitollisen tuloksen tilikaudelta 2019. Vuoden aikana Constilla oli käynnissä yhteensä noin 800 projektia. Muutamaa jo lopetetun Asuntokorjausyksikön vanhaa projektia lukuun ottamatta projektimme etenivät pääosin suunnitellusti. Parantuneen kannattavuuden ansiosta myös tilikauden rahavirtamme parani merkittävästi edellisvuoteen nähden.

Tilikaudella 2019 keskityimme yhtiön kannattavuutta ja kilpailukykyä parantavan käänneohjelmamme jalkautukseen, joka eteni vuoden aikana suunnitelmiemme mukaisesti.  Tehdyillä toimenpiteillä pystyimme parantamaan organisaatiomme asiakaslähtöisyyttä, riskienhallintaa ja reagointikykyä, minkä lisäksi onnistuimme viemään liiketoiminnan johtamisen lähemmäksi työmaatoteutusta. Saavutimme myös käänneohjelmallemme asetetun kustannussäästötavoitteen, minkä ansiosta kahden miljoonan euron vuosittaiset kustannussäästöt tulevat vaikuttamaan tulokseemme täysimääräisesti vuoden 2020 alusta lähtien. Tehtyjen toimenpiteiden ansiosta myös tilikauden 2019 kiinteät kulumme olivat vertailukautta matalammat.

Markkinaympäristömme säilyi pääosin hyvänä tilikaudella 2019. Saimme vuoden aikana uusia tilauksia 214,8 miljoonalla eurolla, mikä tarkoittaa 6,0 prosentin laskua vertailukauteen nähden. Tilikauden lopun tilauskantamme oli 185,8 miljoonaa euroa. Viimeisen vuosineljänneksen vertailukautta selkeästi suuremmasta 46,8 (27,9) miljoonan euron tilauskertymästä huolimatta vuoden lopun tilauskantamme jäi 17,4 prosenttia edellisen tilikauden lopun tilauskantaa pienemmäksi. Koko vuoden uusien tilausten ja tilauskannan kehityksessä heijastuu edellisvuonna konserninlaajuisesti käyttöönotettu valikoivampi ja tiukempi tarjoustoiminta sekä käynnissä olevien suurten peruskorjaushankkeiden sitomat resurssit. Kokonaisuutena tilauskantamme laatu parani tasaisesti tilikauden aikana.

Tämänhetkisen markkina- ja liiketoimintanäkemyksemme mukaan uskomme korjausrakentamisen ja taloteknisten palveluiden kysynnän pysyvän kohtuullisella tasolla Constin markkina-alueilla myös vuonna 2020. Odotan tilauskantamme parantuneen laadun yhdessä onnistuneen käänneohjelman jalkautuksen kanssa nostavan suorituskykyämme vuonna 2020.”

Toimintaympäristö

Ammattimaisen korjausrakentamisen määrä on kasvanut Suomessa viimeiset 20 vuotta lähes yhtäjaksoisesti ja ylittänyt parhaimmillaan uudisrakentamisen arvon. Vuonna 2019 korjausrakentamisen osuuden kaikesta talonrakentamisesta arvioidaan olleen noin 48 prosenttia.

Vuonna 2019 rakennusten korjaamisen markkinan arvioidaan kasvaneen noin 1-2 prosenttia. Koko talonrakentamisen markkina supistui Euroconstructin mukaan noin 1,5 prosenttia. Rakennusteollisuus RT:n arvio korjausrakentamisen markkinakasvusta talonrakentamisessa vuonna 2019 on lähes kaksi prosenttia ja Euroconstructin 0,9 prosenttia.

Uudisrakentaminen supistui Euroconstructin mukaan vuonna 2019 noin 3,6 prosenttia. Uudisrakentamisessa painottuivat julkiset rakennukset kuten koulut ja sairaalat sekä liikerakentaminen. Asuntorakentaminen sen sijaan väheni viime vuosien erittäin nopean kasvun jälkeen Rakennusteollisuus RT:n mukaan 5,0 prosenttia ja Euroconstructin mukaan 7,6 prosenttia. Muun uudisrakentaminen määrässä ei tapahtunut olennaisia muutoksia.

Sekä korjausrakentaminen että uudisrakentaminen ovat viime vuosina keskittyneen suuriin kaupunkeihin. Talouskasvun heikentyessä uudisrakentamisen odotetaan keskittyvän entistä voimakkaammin kasvukeskuksiin. 

Ammattimaisen korjausrakentamisen arvo vuonna 2019 hieman yli 13 miljardia euroa, josta asuinrakennusten osuus oli 8 miljardia. Valtaosa korjauksista kohdistui kerros- ja rivitaloihin. 

Korjausrakentaminen on tarvelähtöistä, ja taloudellisten suhdanteiden merkitys on vähäisempi kuin uudisrakentamisessa.

Korjaustarvetta kasvattaa Suomen rakennuskannan ikä. Asuinrakentaminen oli Suomessa kiivaimmillaan 1970-luvulla, ja tuon ajan rakennusten talotekniikka, julkisivut ja rakenteet vaativat nyt perusteellisia korjauksia. 1970-luvun rakentamisen laajuudesta kertoo, että tuolloin rakennetuissa taloyhtiöissä on huoneistopinta-alaa 60 miljoonaa neliömetriä, kun 1960-luvulla rakennetuissa taloyhtiöissä on vain 35 miljoonaa neliömetriä. 1960-luvulla rakennettuja taloyhtiöitä on kuitenkin edelleen korjattu eniten, kun tarkastellaan huoneistoalaan suhteutettua korjausten arvoa.

Nopeimmin korjausrakentamisessa ovat lisääntyneet käyttövesi- ja viemärikorjaukset. Taloteknisten korjausten osuus on ollut viime vuosina lähes puolet kaikista asunto-osakeyhtiöiden korjauksista, ja niistä noin kolme neljäsosaa on vesi- ja viemärikorjauksia. Toiseksi suurin korjauskohde on ulkopinnat ja rakenteet, joiden osuus on lähes 40 prosenttia.

Talotekniikkakorjauksissa 1960-luvulla rakennetut taloyhtiöt ovat korjausten arvolla mitattuna selkeästi suurin ryhmä. Suhteessa huoneistoalaan myös julkisivuja korjataan eniten 1960-luvun yhtiöissä, mutta korjausten arvo jakaantuu tasaisemmin vuosikymmenten välillä. Ikkunoita ja ulko-ovia sekä perustuksia ja runkorakenteita korjataan eniten vanhemmissa yhtiöissä, kun taas vesikaton ja yläpohjan korjausten arvo on suurimmillaan 1980-luvun yhtiöissä. Myös putkiremontit tekevät tuloaan 1980-luvun taloyhtiöihin.

Julkisten rakennusten kuten koulujen ja sairaaloiden sekä uudis- että korjausrakentaminen on kasvanut jo useita vuosia. Erityisesti uudisrakentaminen on lisääntynyt voimakkaasti. Julkisen rakentamisen ennustetaan kuitenkin hidastuvan lähivuosina, millä arvioidaan olevan merkittävä vaikutus rakentamisen kokonaismarkkinaan.

Korjausrakentamisen markkinan arvioidaan jatkavan suhteellisen tasaista, uudisrakentamista nopeampaa kasvua. Korjausrakentamisen tarvetta ylläpitää 1970-luvun suuren asuinrakennuskannan lisäksi liike- ja toimistorakentamisen korjaustarpeiden kasvu. Liike- ja toimistorakentaminen oli Suomessa erityisen vilkasta 1980-luvulla. Myös 1990- ja 2000-luvun alkuvuosina liike- ja toimistorakentaminen oli suhteellisesti vilkkaampaa kuin asuinrakentaminen, eivätkä esimerkiksi liike- ja palvelukiinteistöt välttämättä vastaa tämän ajan tarpeita. Liike- ja toimistorakennusten uudisrakentamisen ennustetaan vähentyvän lähivuosina.

Korjausrakentamisen tarvetta lisäävät myös monet megatrendeiksi luokitellut ilmiöt kuten väestön ikääntyminen, kaupungistuminen ja ilmastonmuutos. Esimerkiksi rakennusten energiatehokkuusdirektiivin tavoitteena on vähentää hiilidioksidipäästöjä parantamalla rakennusten energiatehokkuutta erityisesti peruskorjauksilla ja älykkäällä talotekniikalla. Direktiivin mukaan EU:n jäsenmaiden tulee laatia pitkän aikavälin peruskorjausstrategia rakennuskannan muuttamiseksi erittäin energiatehokkaaksi ja vähähiiliseksi vuoteen 2050 mennessä. Osa säädöksistä koskee jo vuotta 2020. Talotekniikan kuten ilmanvaihdon ja erilaisten turvallisuusjärjestelmien merkitys kasvaa myös asumismukavuutta lisäävänä tekijänä.

Kaupungistumisen myötä sekä uudis- että korjausrakentaminen keskittyvät yhä enemmän suuriin kaupunkeihin, sillä muuttotappiopaikkakunnilla rakennusten peruskorjaus ei aina ole taloudellisesti kannattavaa. Kaupungistuminen lisää myös täydennysrakentamista sekä kasvukeskusten ytimessä että lähiöissä. Käyttötarkoitusmuutoksilla korjataan esimerkiksi toimistorakennuksia asunnoiksi.

Euroconstruct arvioi rakennusten korjaamisen kasvavan 1,2 prosenttia vuonna 2020 ja vuosittaisen kasvun pysyvän noin 1,6 prosentissa vuosina 2021 ja 2022. Uudisrakentamisen Euroconstruct arvioi supistuvan 2,4 prosenttia vuonna 2020. Talonrakentamisen kokonaismarkkinan ennustetaan supistuvan noin 0,7 prosenttia.

Uudisrakentamisen hidastumisen odotetaan parantavan osaavan henkilöstön saatavuutta mutta samalla se voi kiristää kilpailua erityisesti suurissa korjaushankkeissa.

Näkymät vuodelle 2020

Korjausrakentamisen kasvun odotetaan jatkuvan vuonna 2020. Euroconstruct arvioi marraskuun ennusteessaan Suomen korjausrakentamisen lisääntyvän 1,2 prosenttia edellisvuodesta. Uudisrakentamisen Euroconstruct arvioi supistuvan 2,4 prosenttia vuonna 2020. Uudisrakentamisen hidastumisen odotetaan parantavan osaavan henkilöstön saatavuutta mutta samalla se voi kiristää kilpailua erityisesti suurissa korjaushankkeissa.

Yleinen taloudellinen tilanne vaikuttaa yleensä voimakkaasti uudisrakentamiseen, mutta sen vaikutus korjausrakentamiseen on selvästi vähäisempi.

Yhtiö arvioi, että sen koko vuoden 2020 liiketulos paranee vuoteen 2019 verrattuna.

Tiedotustilaisuus

Tiedotustilaisuus analyytikoille, salkunhoitajille ja tiedotusvälineiden edustajille järjestetään perjantaina 7.2.2020 klo 10.00 Hotel Havenissa, osoitteessa Unioninkatu 17, Helsinki. Tilaisuutta isännöivät toimitusjohtaja Esa Korkeela ja talousjohtaja Joni Sorsanen.

Taloudellisten julkaisujen ajankohdat vuonna 2020

Consti julkistaa vuoden 2019 tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja tilintarkastuskertomuksen sekä selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä yhtiön verkkosivuilla viikolla 11/2020.

Consti Yhtiöt Oyj:n vuoden 2020 varsinainen yhtiökokous pidetään maanantaina 6.4.2020 Helsingissä. Yhtiökokouskutsu julkaistaan erillisellä pörssitiedotteella myöhemmin.

Vuoden 2020 aikana Consti julkaisee kolme osavuosikatsausta:

• Osavuosikatsaus 1-3/2020 julkaistaan 29.4.2020
• Puolivuosikatsaus 1-6/2020 julkaistaan 24.7.2020
• Osavuosikatsaus 1-9/2020 julkaistaan 28.10.2020

CONSTI YHTIÖT OYJ

Lisätietoja:

Esa Korkeela, toimitusjohtaja, Consti Yhtiöt Oyj, Puh. 8

Joni Sorsanen, talousjohtaja, Consti Yhtiöt Oyj, Puh. 5

Jakelu:

Nasdaq Helsinki Oy

Keskeiset tiedotusvälineet

Consti on yksi Suomen johtavia korjausrakentamiseen ja taloteknisiin palveluihin keskittyneitä yhtiöitä. Consti tarjoaa kattavasti korjausrakentamisen ja talotekniikan palveluita taloyhtiöille, yrityksille ja sijoittajille sekä julkiselle sektorille Suomen kasvukeskuksissa. Yhtiöllä on neljä toimialaa: Taloyhtiöt, Yritykset, Julkiset ja Talotekniikka. Vuonna 2019 Consti-konsernin liikevaihto oli 315 miljoonaa euroa, ja se työllistää noin 1000 korjausrakentamisen ja talotekniikan ammattilaista.

Consti Yhtiöt Oyj on listattu Nasdaq Helsinki Oy:n pörssilistalla, ja sen kaupankäyntitunnus on CONSTI.

Liite