Kesla Oyj:n liiketoimintakatsaus 1.1.-30.9.2022
KESLA OYJ, LIIKETOIMINTAKATSAUS 24.10.2022 KLO 11:00
Toimitusketjuihin liittyvät ongelmat jarruttivat Konsernin kolmannen kvartaalin liikevaihtoa, joka jäi 4,3 % vertailukautta matalammaksi. Tavoiteltua matalammalle jäänyt volyymi yhdessä voimakkaan inflaation kanssa painoi kvartaalin tuloksen tappiolliseksi. Konsernin velkaantumiskehitys saatiin pysäytettyä ja nettovelka kääntyi laskuun. Tilauskanta jatkoi kasvuaan.
Heinä-syyskuu 2022 lyhyesti
- Konsernin liikevaihto laski ja liikevoitto oli negatiivinen
- Konsernin liikevaihto laski 4,3 % vertailukaudesta ja oli 9,4 miljoonaa euroa (7-9/2021 9,9 miljoonaa euroa).
- Konsernin liikevoitto oli 369 tuhatta euroa negatiivinen (liikevoitto 437 tuhatta euroa positiivinen). Vertailukauden liikevoittoa rasittaa varaston arvoon tehty kertaluonteinen 151 tuhannen euron kirjaus.
- Liiketoiminnan rahavirta oli 1 078 tuhatta euroa positiivinen (1 934 tuhatta euroa positiivinen).
- Osakekohtainen tulos EPS oli -0,10 (0,13 euroa) sekä A- että B-osakkeille.
Tammi-syyskuu 2022 lyhyesti
- Konsernin liikevaihto oli vertailuvuoden tasoa ja liikevoitto jäi negatiiviseksi
- Konsernin liikevaihto kasvoi 0,3 % vertailukaudesta ja oli 30,9 miljoonaa euroa (1-9/2021 30,8 miljoonaa euroa).
- Konsernin liikevoitto EBIT oli 1 177 tuhatta euroa negatiivinen (1 226 tuhatta euroa positiivinen).
- Liiketoiminnan rahavirta oli 5 066 tuhatta euroa negatiivinen (3 254 tuhatta euroa positiivinen).
- Konsernin tilauskanta oli kauden lopussa 42,7 miljoonaa euroa (41,2 miljoonaa euroa).
- Osakekohtainen tulos EPS oli -0,32 euroa (0,31 euroa) sekä A- että B-osakkeille.
Keskeiset tapahtumat kauden aikana
- Kesla Oyj julkisti 15.8.2022 saaneensa yhteensä noin 2,7 miljoonan euron tilauksen puolustusvoimilta Keslan monitoimiperävaunuista.
Tilikauden 2022 näkymä
Konserni päivittää tilikauden 2022 ohjeistuksensa:
Vanha ohjeistus: Konsernin tilikauden 2022 liikevaihdon arvioidaan pysyvän edellisvuoden tasolla, mutta liikevoitto heikkenee edellisvuodesta.
Uusi ohjeistus: Konsernin tilikauden 2022 liikevaihdon arvioidaan pysyvän edellisvuoden tasolla, mutta liikevoitto heikkenee selvästi edellisvuodesta.
Keskeiset tunnusluvut (tilintarkastamattomia)
| 1-9 | 1-9 | 7-9 | 7-9 | 1-12 | |
| 1000 euroa | 2022 | 2021 | 2022 | 2021 | 2021 |
| Kasvu | |||||
| Tilauskanta kauden lopussa | 42 685 | 41 241 | 42 685 | 41 241 a) | 51 428b) |
| Saadut tilaukset | 45 449 | 63 499 c) | 13 613 | 27 784 d) | 85 980e) |
| Liikevaihto | 30 924 | 30 840 | 9 449 | 9 876 | 45 472 |
| Liikevaihdon muutos, % | 0,3 % | 10,5 % | -4,3 % | 21,8 % | 14,7 % |
| Kannattavuus | |||||
| Liikevoitto (EBIT) | -1 177 | 1 226 | -369 | 437 | 2 213 |
| Liikevoitto, % | -3,8 % | 4,0 % | -3,9 % | 4,4 % | 4,9 % |
| Kauden laaja tulos | -1 073 | 1 036 | -329 | 454 | 1 681 |
| Tulos / osake (EPS), EUR f) | -0,32 | 0,31 | -0,10 | 0,13 | 0,50 |
| Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % | -5,9 % | 6,9 % | -5,0 % | 7,5 % | 9,4 % |
| Oman pääoman tuotto (ROE), % | -10,8 % | 10,5 % | -10,5 % | 13,7 % | 12,5 % |
| Rahoitus | |||||
| Liiketoiminnan rahavirta | -5 066 | 3 254 | 1 078 | 1 934 | 2 511 |
| Bruttoinvestoinnit | 3 592 | 1 346 | 2 628 | 780 | 2 390 |
| Taloudellinen asema (kauden lopussa) | |||||
| Korollinen nettovelka | 15 975 | 6 846 | 15 975 | 6 846 | 8 523 |
| Nettovelkaantumisaste, % | 129 % | 51 % | 129 % | 51 % | 60 % |
| Omavaraisuusaste, % | 33 % | 42 % | 33 % | 42 % | 41 % |
| Taseen loppusumma | 39 345 | 34 422 | 39 345 | 34 422 | 34 632 |
| Henkilöstö keskimäärin | 247 | 244 | 246 | 245 | 246 |
a) Venäjän tilauskannan osuus oli 19,2 miljoonaa euroa 30.9.2021
b) Venäjän tilauskannan osuus oli 22,3 miljoonaa euroa tilikauden 2021 päättyessä
c) Venäjältä saatujen tilausten osuus oli vertailukaudella tammi-syyskuu 19,4 miljoonaa euroa
d) Venäjältä saatujen tilausten osuus oli vertailukaudella heinä-syyskuu 12,7 miljoonaa euroa
e) Venäjältä saatujen tilausten osuus oli vertailutilikaudella 29,6 miljoonaa euroa
f) Sekä laimentamaton että laimennusvaikutuksella oikaistu tulos / osake sekä A- että B –osakkeille
Toimitusjohtaja Simo Saastamoinen:
”Kolmannen kvartaalin tilauskanta ja kysyntä säilyivät hyvinä, mutta näitä ei pystytty täysin hyödyntämään toimitusketjuihin liittyvien pullonkaulojen vuoksi. Ostokomponenttien hintojen nousu, yleinen inflaatiokehitys sekä pullonkaulojen rajoittama laskutusvauhti painoivat konsernin tuloksen tappiolliseksi. Tilauskanta kasvoi edelliskvartaalin 38 miljoonasta lähes 43 miljoonaan. Tilauskannan kasvuun vaikuttivat matala laskutusvauhti, hyvä kysyntä sekä Puolustusvoimilta saatu 2,7 miljoonan tilaus traktoreiden monitoimiperävaunuista.
Kysyntä oli vahvaa euroalueen ulkopuolella Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa, joissa saadut tilaukset kasvoivat noin 47 % vertailukauteen nähden. Euroalueella Suomen ulkopuolelta saadut tilaukset vastaavasti pienenivät noin 31 %. Kotimaasta saadut tilaukset kasvoivat Puolustusvoimien tilauksen vuoksi. Vertailukaudella Venäjä nousi saaduissa tilauksissa yhtiön vahvimmaksi markkinaksi ohi kotimaan – katsauskaudella yhtiöllä ei ollut tilauksia eikä toimituksia Venäjälle tai Valko-Venäjälle. Kokonaisuutena tilauskertymä kasvoi noin 12 % vertailukaudesta ilman Venäjiä.
Autonostureiden laskutus kasvoi vahvasti kolmannella kvartaalilla ja toteutunut kasvu ylitti Venäjän markkinan sulkeutumisesta syntyneet menetykset. Puunkorjuu -liiketoiminnan voimakas kasvu Venäjän ulkopuolisilla markkinoilla ei kattanut täysin vertailukaudella merkittäväksi noussutta Venäjän liiketoimintaa. Toimitusketjuun liittyvät ongelmat rajoittivat traktorivarusteiden toimituksia, ja laskutus jäi selvästi edellisvuotta matalammaksi. Varaosalaskutus heikkeni runsaalla viidenneksellä, mihin vaikutti keskeisesti idänkaupan päättyminen sodan vuoksi. Laskutus kasvoi kokonaisuudessaan noin 10 % Venäjien ulkopuolisilla alueilla. Laskutuksen keskimääräinen bruttokatetaso heikkeni niin ostohintojen nousun kuin taantuneen varaosamyynninkin vuoksi. Tuotteiden hinnastopäivityksiä jatkettiin ostomarkkinoiden hintakehityksen mukaisesti, mutta ne eivät vaikuttaneet olemassa olleeseen tilauskantaan vaan hinnastopäivityksen jälkeisiin uusiin ja muutettuihin myyntitilauksiin.
Kolmannella kvartaalilla konsernin rahavirta oli noin miljoonaa euroa positiivinen ja konsernin velkaantuneisuus kääntyi laskuun edelliskaudesta. Asiakkailta saadut ennakkomaksut ja tehostettu myyntisaamisten kerääminen vähensivät käyttöpääomatarvetta, vaikka vaihto-omaisuus kasvoi ja ostovelat pienenivät katsauskauden aikana. Lisäksi ELY-keskus maksoi Noste-hankkeen viimeisen avustuserän syyskuussa. Hankkeeseen liittyvät hitsausautomaation sekä koneistuskapasiteetin käyttöönotot ovat nyt käynnissä tarvittavine tuotemuutoksineen.
Kulunut kvartaali ei mennyt volyymiodotustemme mukaisesti ja osa toimituksistamme viivästyi kasvattaen raaka-aine- ja puolivalmistevarastojamme. Syntynyt puskuri luo edellytyksiä kiihdyttää loppuvuoden laskutusvauhtia yhdessä toimitusketjuihin liittyvien toimenpiteidemme kanssa.”
Toimintaympäristö, markkinakehitys sekä lähitulevaisuuden riskit ja epävarmuustekijät
Kesla-konsernin tilauskanta oli katsauskauden lopussa noin 43 miljoonaa euroa, mikä on pitkän aikavälin keskiarvoa selvästi korkeampi taso. Tilauskannan kasvuun on tosin vaikuttanut myös eri toimitusketjujen puutteellinen toimituskyky ja -viiveet, jolloin Keslan laskutusvauhti on jäänyt tavoitellusta.
Sellun ja puuraaka-aineen hintatasot ovat pysyneet hyvällä tasolla, mikä näkyy edelleen hyvänä metsäteknologian kysyntänä. Venäjän muuttuva rooli metsämarkkinassa voi heijastua metsäteknologiainvestoinneiksi muilla markkinoilla. Euron heikkeneminen tukee kysyntää euroalueen ulkopuolella.
Ostomarkkinoilla hinnat ovat nousseet voimakkaasti. Eräiden komponenttien toimitusajat ovat poikkeuksellisen pitkiä ja niiden toimitusvarmuudessa on ongelmia.
OECD:n ennakoiva suhdanneindikaattori on laskenut yli pitkän aikavälin keskiarvonsa ja näyttää jatkavan vielä laskuaan. Suhdanne heikkenee erityisesti kotimaassa ja se yhdessä tuotteiden pitkän toimitusajan sekä tehtyjen hinnastokorotusten kanssa näyttäytyy selvästi heikkenevänä kysyntänä. Viranomaissegmentin -puolustusvoimien ja paloviranomaisten - kysyntä ei kytkeydy yleiseen suhdannekehitykseen yhtä vahvasti kuin metsäsegmentin kehitys.
Covid-19-pandemian etenemiseen liittyy edelleenkin epävarmuuksia, jotka voivat vaikuttaa liiketoiminnan kehittymiseen, vaikka tilanne näyttää paranevan koko ajan.
Näkymät ja ohjeistus vuodelle 2022
Konserni päivittää tilikauden 2022 ohjeistuksensa:
Vanha ohjeistus: Konsernin tilikauden 2022 liikevaihdon arvioidaan pysyvän edellisvuoden tasolla, mutta liikevoitto heikkenee edellisvuodesta.
Uusi ohjeistus: Konsernin tilikauden 2022 liikevaihdon arvioidaan pysyvän edellisvuoden tasolla, mutta liikevoitto heikkenee selvästi edellisvuodesta.
KESLA OYJ
Hallitus
LISÄTIETOJA:
Toimitusjohtaja Simo Saastamoinen, 040 560 9310
JAKELU:
Nasdaq Helsinki
Keskeiset tiedotusvälineet
Kesla on metsäteknologian ja materiaalikäsittelyn kehittämiseen, markkinointiin ja valmistukseen erikoistunut konepajakonserni, joka tuottaa asiakkaan alustaan integroituvia, parasta käyttökokemusta tuottavia ja asiakkaan liiketoimintaa edistäviä laadukkaita materiaalinkäsittelyratkaisuja. Keslan liiketoiminta on keskittynyt kolmeen liiketoiminta-alueeseen, jotka ovat traktorivarusteet, puunkorjuulaitteet sekä auto- ja teollisuusnosturit. Konsernin liikevaihto oli vuonna 2021 45 miljoonaa euroa. Konsernin viennin osuus liikevaihdosta oli 65 %. Vuonna 1960 perustetulla Keslalla on tuotantolaitokset Joensuussa, Kesälahdella ja Ilomantsissa sekä myyntiyhtiö Appenweierissa, Saksassa. Keslan palveluksessa on noin 250 henkeä. Keslan A-osakkeet noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:ssä. #yourlifetimematch.
